Omavalmisteet kadulle 2016

31.12.2015

Vuoden 2016 kynnyksellä ilmoitamme, että kohta niitä saa Suomessakin kilpiin, nimittäin omavalmistemoottoripyöriä.

Valtioneuvosto on 30. joulukuuta vuonna 2015 klo 13.45 pidetyssä istunnossaan hyväksynyt muutoksen asetukseen ajoneuvojen rakenteesta ja varusteista. Asetukseen lisätyt uudet säännöt löytyvät täältä:

http://valtioneuvosto.fi/delegate/file/9417

Uusia sääntöjä sovelletaan L3e-, L4e- ja L5e-luokkien ajoneuvoihin, kansankielellä piikkistä suurempiin kaksipyöräisiin ja sivuvaunulla varustettuihin motskareihin sekä trikeihin. Asetustasolla säädetään pakokaasupäästöistä ja metelistä.

Hiukan kryptisesti muotoiltu uusi pakokaasupäästöjä koskeva sääntö tarkoittaa, että päästövaatimus on sama kuin sellaisilla sarjavalmisteisilla pyörillä, joissa ei vielä vaadittu katalysaattoria. Meluvaatimus yli 175 cc pyörillä puolestaan on 103 dB(A) paikallaan mitattuna, mikä on sama arvo kuin 1991 tai uudempien muutoskatsastuksessa. Käytännössä tämä merkitsee, että kohtuullisella vaivannäöllä näistä vaatimuksista selviää kunnialla läpi.

Omavalmisterakennukselle on myös sekä määrällinen että laadullinen rajoitus.

Määrällinen rajoitus on 150 kpl vuodessa. Valmistenumerot antaa TraFi sitä mukaa, kun niitä haetaan. Miksi näin? No etupäässä viranomaisen mielenrauhan ylläpitämiseksi: vaikka homma menisi jotenkin pieleen, niin omavalmisteita ei tule enempää kuin se 150 kpl vuodessa. Haittaako se? Tuskin. Ruotsalaisilla on tästä 35 vuotta meitä pitempi kokemus ja heidän rakentamiaan omavalmisteista rekisteröidään n. 80 kpl vuodessa.

Laadullinen rajoitus kuuluu seuraavasti:

”Yksilöllisesti valmistettu L3e-, L4e- ja L5e-luokan ajoneuvo, jonka osista osa on yksilöllisesti valmistettuja tai sarjavalmisteisista osista merkittävässä määrin muutettuja ja jonka osista enintään 50 prosenttia on peräisin samasta sarjavalmisteisesta ajoneuvomallista...”

Lopusta alkuun päin esittäen tämä merkitsee ensinnäkin nykyisen prosenttisäätelyn kolikon kääntöpuolta: lähtökohtaisesti vaihtamalla vähintään puolet minkä tahansa sarjavalmisteen osista toisiin identiteetti katoaa ja syntyy omavalmiste. Jotta sarjavalmistuksen vaatimuksia ei pääsisi kiertämään sillä, että ostaa kaksi uutta samanlaista prätkää ja vaihtaa niiden osista puolet keskenään ristiin, päätettiin vaatia myös, että ainakin osa osista on yksilöllisesti valmistettuja tai sarjavalmisteosista merkittävässä määrin muokattuja. Runko, peltiosat jne. Toisin sanoen omavalmisteprätkässä pitää näkyä käsityö - eli se asia, jota tällä koko lainsäädännöllä haluttiinkin tukea.

Vaikka tämä asetus tulee voimaan perjantaina, niin ihan vielä ei olla kaikilta osin maalissa. Loput asiat, kuten valaisin-, taustapeili- ja sun muut vaatimukset säädetään TraFi:n määräyksellä. Siinä yhteydessä säädetään myös pakokaasupäästövaatimukselle osoittamistapa, jonka on esityksemme mukaisesti tarkoitus olla mittaus konttorilla, häkäraja-arvo 4,5 %.

Uudeksi TraFi:n määräykseksi on kirjoitettu MMAF:n toimesta jo esitys, mutta sitä päästään TraFi:n kanssa käsittelemään yksityiskohtaisesti vasta ensi vuoden puolella. Mitään mullistavia juttuja siinä ei enää kuitenkaan tule, jotain pieniä kevennyksiä sinne ja tänne. Periaatetasolla asiasta on jo pari vuotta TraFi:n kanssa keskusteltu, eikä vastalauseita ole toistaiseksi kuulunut.

Lopputuloksena vaatimustaso omavalmisteilla tulee olemaan suurin piirtein sama kuin 1991-2003 käyttöönotetuilla sarjavalmisteilla. Sillä ei välttämättä periodcorrect oldskoolchopperia tehdä (ainakaan laillisesti, koska vilkut, nopeusmittari ja suurehkot peilit). Mutta samalla viivalla ollaan kuitenkin ruotsalaisten kanssa.

Koska elämme Suomessa, on TraFi:n määräyksen lisäksi vielä yksi toinenkin risti rakentajallaan kannettavana. Nimittäin valtion rakentelupalkinto. Omavalmisteen verotus on aika hämärän peitossa oleva asia. Alustavissa keskusteluissa eduskunnan valtiovarainvaliokunnan, valtiovarainministeriön ja veroviranomaisen kanssa on oltu sinänsä yksimielisiä siitä, että veron ei tarvitse olla erityisen suuri. Mutta kuinka paljon se sitten on? Sitä pääsemme selvittämään ensi vuoden puolella. Suhtaudumme kuitenkin luottavaisesti siihen, että tämäkin asia ratkeaa jotenkin kohtuullisella tavalla. Tahtotila kuitenkin kaikkialla tuntuu olevan, että nyt nämä sallitaan, eikä verottajallakaan ole intressiä tappaa hyvää harrastusta.

Joka tapauksessa jonkinlaista valoa tunnelin päässä näkyy nyt: tuo yllä linkattu asetus on faktaa, ei fiktiota. Tästä on vissiin hyvä jatkaa eteenpäin.

Sakari Mäkinen (PJ), Teke Flinck (VPJ); Jäsenet: Santeri Wallenius, Mika Säippä, Juha Puolitaival, Anssi Juvonen, Make Heino sekä MMAF:n lakiasiantuntija Teemu S. Lindfors, jolle kuuluu erityiskiitos projektissa.
Modified Motorcycle Association of Finland